Bernadette Meehan puhumassa Wikimedia Futures Labissa Frankfurtissa. CC BY-SA 4.0

Wikipedia kohtaa historiansa vaikeimman tilanteen, arvelee Wikimedia Foundationin uusi toimitusjohtaja Bernadette Meehan The New York Timesin haastattelussa. Verkkotietosanakirjaa painostavat samanaikaisesti poliittiset hyökkäykset, tekoälyn aiheuttamat muutokset tiedonvälityksessä sekä autoritaaristen valtioiden toimet vapaaehtoisia toimittajia vastaan.

Niinpä Wikimedian toimitusjohtajaksi valittiin diplomaatti. Bernadette Meehan työskenteli aiemmin Yhdysvaltain Chilen-suurlähettiläänä sekä Obama-säätiössä, ulkoministeriössä, kansallisessa turvallisuusneuvostossa ja Wall Streetillä.

Meehanin uralla on ollut vaikeita tehtäviä, esimerkiksi Iranin kanssa neuvoteltavien ydinsopimusten tukemista ja Kuuban kanssa käytyjen neuvottelujen helpottamista. Kuitenkin yhden maailman kymmenen eniten vieraillun verkkosivuston ylläpito saattaa olla Meehanin hankalin tehtävä. Meehan sanoo, että Wikipedia ei ole sodassa – hän vietti suuren osan vuodesta 2007 Irakissa, todellisella sota-alueella, jossa hän todisti ”ihmisten äärimmäistä julmuutta”. Mutta hän hyväksyy, että sivusto käy metaforista taistelua olemassaolostaan.

Yhdysvalloissa erityisesti konservatiiviset MAGA-poliitikot ja vaikuttajat, kuten Elon Musk, ovat syyttäneet Wikipediaa poliittisesta puolueellisuudesta ja kyseenalaistaneet sen asemaa voittoa tavoittelemattomana organisaationa. Wikimedia Foundation on vastannut kritiikkiin korostamalla, että Wikipedian sisältöä tuottavat riippumattomat vapaaehtoiset, eivät säätiö tai mikään poliittinen taho.

Samalla tekoälyjärjestelmät hyödyntävät laajasti Wikipedian sisältöä chatbotteihin ja hakupalveluihin. Wikimedia on huolissaan siitä, että tekoäly vähentää käyttäjien tarvetta vierailla Wikipediassa ja kuormittaa sen teknistä infrastruktuuria. Vastauksena tähän säätiö on alkanut periä maksuja suuryrityksiltä, jotka käyttävät Wikipedia-aineistoa laajamittaisesti, sekä rajoittaa automaattista tiedonkeruuta sivustolta.

Myös sananvapauden tila maailmalla heijastuu Wikipediaan. Useita vapaaehtoisia toimittajia on viime vuosina vangittu esimerkiksi Saudi-Arabiassa ja Valko-Venäjällä. Hallitusten vaatimukset poistaa tai muuttaa Wikipedia-sisältöä ovat samalla lisääntyneet. Vuonna 2025 säätiö sai 934 pyyntöä poistaa tai muuttaa sisältöä, joista 117 tuli hallituksilta. Säätiö suostui kahteen muutokseen. Kymmenen vuotta sitten poistojen tai muutosten hakuja oli vain kymmenen.

Erityisen jännittyneet suhteet säätiöllä on ollut Venäjään Ukrainan täysimittaisen sodan alettua vuonna 2022. Myös hallitusten yritykset vaikuttaa Wikipedian sisältöön ovat lisääntyneet.

Wikimedia Foundation on vahvistanut ihmisoikeus- ja lakitiimejään suojellakseen vapaaehtoisia häirinnältä, valvonnalta ja viranomaisten painostukselta. Vapaaehtoisten ja projektien suojeleminen vie nykyisin lähes kolmanneksen säätiön budjetista.

Meehanin mukaan Wikipedia on edelleen yksi maailman luotetuimmista tiedonlähteistä, mutta sen tulevaisuus riippuu siitä, onnistuuko yhteisö houkuttelemaan uusia vapaaehtoisia ja puolustamaan avointa tiedonvälitystä yhä haastavammassa toimintaympäristössä.

Päivitettyjä faktoja artikkelista:

Wikipedia

Wikipedia on yksi maailman kymmenestä käytetyimmistä verkkosivustosta ja internetin suurin vapaan tiedon kokoelma.

Wikipediassa on noin 65 miljoonaa artikkelia.

Sisältöä ylläpitää lähes 250 000 aktiivista vapaaehtoista, jotka tekevät muutoksia keskimäärin 324 kertaa minuutissa.

Wikipedia toimii hajautetusti: sisältöä koskevat ratkaisut tehdään yhteisön keskustelun, konsensuksen ja vapaaehtoisten valitsemien sovitteluelinten kautta, ei keskitetysti säätiön johdolla.

Wikipediaa pidetään edelleen laajalti luotettavana tiedonlähteenä, vaikka luottamus tietoon ja yhteisiin faktoihin on heikentynyt.

Wikimedia Foundation

Wikimedia Foundation on voittoa tavoittelematon organisaatio, joka ylläpitää Wikipedian teknistä infrastruktuuria ja tukee vapaaehtoisyhteisöä.

Säätiön vuosibudjetti on noin 208,6 miljoonaa dollaria, ja sillä on noin 600 työntekijää. Summa on varsin pieni verrattuna vastaavan kokoisiin kaupallisiin some-alustoihin.

Tammikuussa 2026 säätiön toimitusjohtajaksi valittiin entinen Yhdysvaltain Chilen-suurlähettiläs Bernadette Meehan, jonka tehtäväksi nähdään Wikipedian puolustaminen muuttuvassa toimintaympäristössä.

Säätiö on lisännyt lobbausta, julkista viestintää ja oikeudellista vaikuttamista vastatakseen poliittisiin hyökkäyksiin ja sääntelyuhkiin.

Foundation on myös alkanut periä maksuja suurilta teknologiayrityksiltä nopeasta pääsystä Wikipedia-dataan sekä rajoittaa automaattista tiedonkeruuta, joka kuormittaa palvelimia.

Wikimedialiike

Wikimedia-liike on maailmanlaajuinen vapaaehtoisten yhteisö, joka ylläpitää ja kehittää vapaan tiedon hankkeita.

Wikipediaa julkaistaan 345 kieliversiona, mikä tekee siitä yhden maailman laajimmista monikielisistä yhteistyöhankkeista.

Liikkeen toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, avoimeen osallistumiseen ja ajatukseen tiedon vapaasta saatavuudesta kaikille.

Vapaaehtoiset ovat yhä useammin myös ihmisoikeuksien ja sananvapauden puolustajia. Vuodesta 2020 lähtien vähintään kymmenen Wikipedia-toimittajaa on vangittu työnsä vuoksi eri maissa.

Wikimedia käyttää nykyisin merkittävän osan resursseistaan vapaaehtoisten turvallisuuden, yksityisyyden ja oikeudellisen suojan vahvistamiseen.

Artikkelin keskeinen viesti

NYT:n toimittajan Tiffany Hsun mukaan Wikipedia ei ole vain verkkosivusto vaan internetin perusinfrastruktuuria: suuri osa hakukoneista, tekoälyjärjestelmistä ja verkkopalveluista hyödyntää sen sisältöä. Siksi Wikipediaa koskevat kiistat eivät ole pelkästään yhden tietosanakirjan ongelma, vaan ne liittyvät laajemmin kysymykseen siitä, miten luotettava tieto, avoin internet ja vapaa tiedonvälitys säilyvät tulevaisuudessa.

Heikki Kastemaa

Viime aikoina Venäjällä on uutisoitu internetkatkoista. Asiantuntijoiden mukaan taustalla on Kremlin kasvava pelko kansaa kohtaan heikon sotamenestyksen ja talouden taantuman vuoksi. ”Kreml rajoittaa tiedonkulkua ja lisää valvontaa turvatakseen asemansa”, arvioi professori Kari Liuhto Ylelle. Hänen mukaansa Venäjä seuraa Kiinan mallia kohti tiukempaa kontrolliyhteiskuntaa.

Wikipediaa ei ole Venäjällä täysin estetty, mutta siihen kohdistuu jatkuvaa painostusta, sensuuria ja poliittista kontrollia. Viestintäviranomainen Roskomnadzor on toistuvasti vaatinut poistamaan erityisesti Ukrainan sotaan liittyvää sisältöä. Wikimedia Foundationia on sakotettu, koska se ei ole suostunut sensuroimaan artikkeleita. Säätiön edustajat sanovat, että sen päätöksiin eivät vaikuta minkään tahon, esimerkiksi valtion vaikuttamisyritykset sinänsä.

Wikipedia on myös uhattu estää kokonaan. Ristiriita on selvä. Wikipedia perustuu avoimeen tietoon, kun taas Venäjän lainsäädäntö velvoittaa poistamaan ”vääräksi” tai ”laittomaksi” määriteltyä tietoa.

Paine näkyy myös yhteisössä. Wikimedia RU lakkautti toimintansa vuonna 2023, kun sen johtoa leimattiin ”ulkomaisiksi agenteiksi”. Muokkaajia on pidätetty ja uhkailtu, ja osa yhteisöstä toimii nykyään ulkomailta käsin. Samalla pääsy Wikipediaan on ajoittain epävakaata sensuurin ja verkkokatkojen vuoksi ja moni turvautuu VPN-yhteyksiin.

Venäjällä on kehitetty myös Wikipedian kopioita, kuten Ruviki ja Runiversalis, joita muokataan valtion linjan mukaisiksi. Tavoitteena on luoda ”kansallinen vaihtoehto” Wikipedialle.

Riskialtis toimintaympäristö näkyy sisällössä. Suoraa kielenkäyttöä vältetään ja esimerkiksi ”sodan” sijaan käytetään virallista termiä ”erikoisoperaatio”. Lähteiden käyttöä korostetaan, mutta venäläisten, usein valtion kontrolloimien lähteiden osuus on kasvanut.

Vaikeuksista huolimatta venäjänkielinen Wikipedia on jatkanut kasvuaan. Maaliskuussa 2026 siinä on yli 2 miljoonaa artikkelia ja se on maailman kahdeksanneksi suurin Wikipedia.

Kiinankielinen Wikipedia

Jos Venäjä estäisi Wikipedian kokonaan, se liittyisi Kiinan joukkoon. Kiinankielinen Wikipedia, perustettu vuonna 2002, on maailman 12. suurin noin 1,5 miljoonalla artikkelillaan.

Sen erityispiirre on kahden kirjoitusjärjestelmän käyttö. Yksinkertaistetut merkit (Manner-Kiina, Singapore) ja perinteiset merkit (Taiwan, Hongkong), joiden välillä sivusto muuntaa tekstiä automaattisesti.

Muokkaajayhteisö on hajautunut Manner-Kiinaan, Taiwaniin, Hongkongiin ja diasporiin. Yhteistyö on monikulttuurista, mutta poliittiset aiheet aiheuttavat usein ristiriitoja.

Kiinassa Wikipediaa estetään niin sanotun suuren palomuurin kautta. Estot vaihtelevat, mutta nykyisin pääsy tietosanakirjaan on käytännössä katkaistu Manner-Kiinassa.

Poliittisesti herkät aiheet, kuten Taiwan, Tiibet ja Tiananmenin tapahtumat, synnyttävät kiistoja myös yhteisön sisällä. Wikimedia Foundation on puuttunut tilanteisiin esimerkiksi poistamalla ylläpitäjien oikeuksia väärinkäytösten vuoksi.

Sekä Kiinan että Venäjän hallinnot leimaavat Wikipediaa usein ”länsimaiseksi”. Keskeinen ristiriita on kuitenkin avoimen tiedon periaate. Wikipedian yhteisöt eivät hyväksy ylhäältä ohjattua tiedonvälitystä.

Heikki Kastemaa

CNN uutisoi, että CIA lopetti odottamatta ja varoittamatta 4. helmikuuta World Factbookin julkaisemisen. Kyseistä julkaisua on käytetty jo pitkään luotettavana tietolähteenä, jos on tarvinnut tietoja esimerkiksi maailman eri valtioista.

World Factbook tunnettiin nimellä The National Basic Intelligence Factbook jota vuodesta 1962 julkaistiin salaisena Yhdysvaltain hallituksen ja armeijan virkamiehille. Vuonna 1975 kirja tuli yleisön saataville painettuna. Vuonna 1981 sen nimi muutettiin ”The World Factbookiksi”, ja vuonna 1997 tietokirja siirtyi digitaaliseen muotoon.

Itse päivitän usein Wikipedian Länsi-Afrikan valtioiden artikkeleita. Luotettavia ja riittävän tarkkoja tietoja on joskus vaikea saada. Esimerkiksi monen köyhän maan väestömäärä perustuu pelkästään arvioihin, ei varsinaiseen väestönlaskentaan. Tiedot afrikkalaisten maiden faktoista saattavat muuttua nopeasti esimerkiksi nykyisin yleistyneiden vallankaappausten myötä ja on harmi, jos Wikipedian valtiotiedot eivät pysy ajassa. Vuosittain uskollisesti ilmestynyt World Factbook on tarjonnut riittävän luotettavaa tietoa.

Tämän ilmaisen tietolähteen sulkeminen kertoo jotain ajastamme, eli USA:n nykyhallinnosta. Nyt toisessa ilmaisessa ja maailmanlaajuisessa tietolähteessä, Wikipediassa tuumataan, mitä lähteenä käytetyn, mutta suljetun World Factbookin kanssa pitäisi tehdä? Käyttäjä Tappinen kyseli Kahvihuoneessa, mitä pitäisi tehdä?

Konstit kyllä tällaisen tilanteen varalle löytyy toki Wikipediassa, eihän internet-julkaisun lopettaminen ole uusi asia. Yksi vaihtoehto on käyttää lähteenä nettiarkistoa, Web Archivea, joka on luotu näitä tapauksia varten. Toinen on yrittää löytää luotettavia kansallisia lähteitä, jotka tosin eivät aina ole niin tarkkoja, kuten CIA:n faktakirja. Kun CIA:n World Factbookia on käytety melkoisen paljon Wikipediassa, viitteiden muuttaminen vie aikansa. Muutokset voidaan Wikipediassa tehdä myös boteilla tai joukkoistamalla kilpailuissa. Melkoinen homma se on koko Wikipediassa, jota julkaistaan yli 340 kielellä, mutta eiköhän sekin ratkaista vapaaehtoisten muokkaajien yhteistyöllä.

CNN:n artikkelissa haastatellaan opettajia, kouluttajia ja tutkijoita, joista monet valittelevat luotettavan tietolähteen poistumista. Toimittajille Factbook on ollut korvaamaton tietolähde. Itsellänikin on vähän haikea olo, kun tuota ”Maailman Faktakirjaa” on silloin tällöin tullut luettua.

Kuten kaikki kokeneet wikipedistit tietävät, tiedon luotettavuus tarkoittaa tavallisesti käytännössä tiedon tarkkuutta ja päivitystä, ja tähän perustui myös CIA:n World Factbookin luotettavuus. Siihen luottivat vuosikymmenien ajan niin vasemmistolaiset kuin oikeistolaisetkin, itä- ja länsieurooppalaiset, aasialaiset ja afrikkalaiset.

Ehkä tuo julkaisu näyttää toteen vanhan suomalaisen sanonnan: ”Totuus ei pala tulessakaan”. Se tarkoittaa, että totuus on kestävää ja voittaa valheen. Totuutta ei voi hävittää tai tuhota, ja vaikka sitä yritettäisiin peitellä tai hävittää, totuus tulee ilmi ennemmin tai myöhemmin.

No, nyt kaikille ilmainen ja avoin Wikipedia jatkaa ilmestymistään. Sen luotettavuus riippuu paljon siitä, löydetäänkö siihen yhtä luotettavia ja tarkkoja tietoja, kuin mitä CIA:n World Factbook tarjosi.

Heikki Kastemaa

Olemme aloittaneet Wikimedia Suomen 13.12.2025 syyskokouksessa julkaistavan ensi vuoden toimintasuunnitelman valmistelun. Tehtävä toimintasuunnitelma pohjautuu wikikyselyn tuloksiin sekä lokakuussa valmistuneeseen Wikimedia Foundationille jätettyyn avustushakemukseen.

Toimintasuunnitelman kirjoittamista varten järjestämme kaksi tapaamista verkossa ja yhden IRL-tapaamisen. Tapaamiset ovat avoimia kaikille.

• 17.11.2025 klo 18.00–19.00 https://meet.google.com/yrg-msxc-yjz
• 1.12.2025 klo 14.00–15.00 https://meet.google.com/yrg-msxc-yjz
• 2.12.2025 Tapaaminen Maria01:ssä OKFI:n Winter Festissä

Selkeitä teemoja, joita muotoillaan toimintasuunnitelmaan ovat esimerkiksi:

• Punaisten linkkien naiset ja Wiki Loves Monuments  isompina tapahtumina sekä Ukbot:n tukeminen viikkokilpailuissa.
• Julkisen taiteen datasetti + kartta, julkaisu ja esittelyt; Nordic/Finno-Ugric-tapaaminen OuluLöylyssä; hackathon-osallistuminen datalla.
• Wikikuvaajien jatkaminen vuonna 2026.
• Wikikyselyn tulosten jalkauttaminen toiminnaksi 2026. Oleellisina asioina viestinnän parantaminen, Finna-kuvien lataamisen / Wikidatan käytön edistäminen, UCoC:n toimintaperiaatteiden selvittäminen ja yhteisötapaamisten järjestäminen.
• Wikikyselyn käyttö vuoden 2027 kesällä avustushakemuksen ja toimintasuunnitelman valmistelussa. Tavoitteena olisi saada seuraavan vuoden strategian ja toimintasuunnitelman luonnokset valmiiksi ennen lokakuuta 2027.
• Seuraavan kolmivuotisstrategian (vuodet 2027–2029) valmistelu. Syyskokouksessa 13.12.2025 käydään myös läpi nykyisen strategian etenemistä.

Palautetta ja konkreettisia toimintaehdotuksia voi tehdä jättämällä ehdotuksia myös wikikyselyyn. ( https://wikikysely.toolforge.org ) Tällöin niistä näkee myös suoraan onko ehdotuksille kannatusta.

Tervetuloa tapaamisiin!

— Kimmo Virtanen, Zache